90. Kahden päivän kuulumiset

Moi! Kerron nyt tähän kahen viimepäivän tapahtumat tällein söpösti tiivistettynä ja taaskaan en ole saanut valitettavasti uutta kuvamateriaalia, jospa huomenna saisi tai jotakin...

Perjantai 10.1

Eilen en saanut ketään mukaan tallille (iskää lukuunottamatta), jotenka päädyin sitten vain juoksuttamiseen kentällä, sillä pohja oli edelleen hyvässä kunnossa ja kukaan muukaan kun ei siellä sattunut olemaan. Iskä jäi siivoamaan karsinaa ja itse hain Violan sisälle ja laitoin sen kuntoon; pintelit ja suojat jalkoihin ja suitset ilman ohjia päähän, liinan päähän kiinni ja ulos kentälle!

Alkuun käveltiin ihan vain ympäriinsä samalla kun puhuin kännykässä, mutta heti kun lopetin siirryttiin työskentelemään ympyrällä. Kuten aina normaalistikkin, alku tuntui tökkivän hieman oikeaan kierrokseen mutta ajan myötä lähti toimimaan. Olin ihan supertyytyväinen kun tajusin että Viola ravatessa ravasi todella nätisti ja enne kaikkea rauhallisesti ilman että kiirehti mitään sen kummempia. Kerran se alkoi kumminkin testailemaan mun hermoja alkaessaan pelleilemään, mutta yksi ärähdys sai sen taas tajuamaan että nyt tehtiin tosissaan hommia eikä vain pelleillä. Vasempaan kierrokseen meni myös mukisematta ihan nätisti.

Yllätys yllätys kun paikalle tuli toinen poni, Kerttu, Viola päätti taas laittaa Show'n pystyyn. Hyppi ja juoksi liinan päässä miten sattuu, joskus ihan hyvinkin mennen. Päätin kumminkin sitten lopetella ihan suosiolla kun juokseminen tuntui menevän ennemminkin esittämisen puolelle ja muutenkin kun oli kerennyt juoksemaan jo jonkun reilu 20 minuuttia.

Lauantai 11.1

Tänään taas (onneksi) sain raahattua pikkusiskon mukaan tallille ratsastelemaan Violallla viileästä säästä huolimatta! Veera sitten alkuun meni ihan vain käynnissä kaikkia taivutteluja ja varsinkin pysähdyksiä jotka näyttivät olevan Violalle ainakin Keskiviikkona vielä vaikeita, mutta tänään onnistuivat sitten loistavasti. Muutaman kerran Viola yritti päästä omin ehdoin lähtemään eteenpäin, mutta sinnikkäästi Veera sai sen pysymään muutaman kerran jälkeen pitkiäkin aikoja paikallaan rentona. Taivuttelutkin tuottivat hieman pientä hankaluutta hepalle, mutta lähtivät nekin sujumaan hiljalleen aika samoin tavoin mitä aikaisemminkin.

Veera myös ravaili muutamia ravipätkiä ja herran jumala ne menivät _loistavasti_! Veera ei ole ratsastanut kuin jonkun reilu vuoden ja ollut nyt pitkällä tauolla, mutta Violalla ravasi heti kuin vanha tekijä. Mulla itselläni meni aikaa siihen ravin totutteluun ja Veera heti ensimmäisellä kerralla ravasi siellä selässä tyylillä "ei tässä nyt mitään" - kateeks käy! Pääasia kumminkin oli että pääsi hevonen hieman liikkeelle taas selästä käsin. Loppuun käytiin kävelemässä hieman vielä maastossa vaihtelun vuoksi ja siellä vasta neiti olikin tosi mallikelpoisesti.

Huomenna olisi tarkoitus kokeilla serkun kanssa joustochambonia Violalla, saa nähdä miten hevonen itse koko juttuun reagoi. :D