sunnuntai 7. elokuuta 2016

302. Postaushaaste: puolesta vai vastaan?

Päätin toteuttaa kerrankin jalustin.netissä olleen postaushaasteen, mikä vaikutti mun mielestä aika mielenkiintoiselta. Luvassa siis varsin tekstipainoitteinen postaus!



Hevosen tulisi liikuttaa päivittäin.
Puolesta. Hevonen on iso eläin ja luotu liikkumaan, joten sille pitäisi mahdollistaa liikuttaminen päivittäin tavalla tai toisella. Jos se liikkuu tarhassa tai laitumella, en koe tarpeelliseksi seitsemänä päivänä viikossa liikuttaa esimerkiksi Violaa. Jos V ei liikkuisi tarhassa tai laitumella, kävisin edes taluttelemassa sitä maastossa. Pääasiassa siis oon sen kannalla, että liikuttaa pitäisi jotenkin joka päivä, mutta itse syyllistyn siihen, etten joka päivä ole liikuttamassa etenkään kesä aikaan.

Lämppärit sopivat vain ravureiksi.
Vastaan. Omistan itse lämppärin joka soveltuu yhtälailla mulle hyväksi harrasteratsuksi. Tiedän myös - kuten varmasti moni muukin - ihan hienojakin lämppäreitä ratsukäytössä. Lämppäri on nelijalkainen hevonen siinä missä muutkin rodut, joten why not?

Kirjoja lukemalla ei opi ratsastamaan.
Puolesta. Kirjoja lukemalla saattaa oppia teoriassa paljonkin asia, mutta käytännössä juttu on kuitenkin aikalailla eri. Ratsastaminen on yksi niitä lajeja, mitkä oppii vain tekemällä!



Satulavyö tulisi kiristää hitaasti asteittain.
Puolesta! On se hevoselle huomattavasti ystävällisempi vaihtoehto kuin vetää vyö saman tien kireälle. Mulle on myös ratsastuskoulu aikoina opetettu, että vyö kiristetään aina asteittain, joten pidän sitä aika itsestään selvänä asiana omalla kohdalla. Hevoselle mukavampaa.

Hevosten tulisi saada tarhata ja laiduntaa laumoissa.
Pääasiassa puolesta. Hevonen on laumaeläin, jolloin se kaipaa lähelleen lajitoveria. On silti niitäkin hevosia, jotka eivät toisia hyväksy, jolloin sitä ei voi tarhata kaverin kanssa tai laumassa. Olen kuitenkin sitä mieltä, että lauma on aina parempi vaihtoehto - edes kaveri.

Selkään tulisi aina nousta hevosen vasemmalta puolelta.
Ehdottomasti vastaan! En ole ikinä ymmärtänyt, miksi aina tulisi nousta selkään vasemmalta puolelta. Itse vaihtelen melko tiheään kummalta puolelta selkään nousen, sillä Viola ainakin on tottunut kumpaankin puoleen. Maastossakin joskus sattunut tilanteita, että selkään olen päässyt takaisin vain oikealta puolelta, jolloin oon Luojaa kiittänyt, että oon opetellut kummaltakin puolelta selkään nousemaan!

Hevosta hoidettaessa tai varustettaessa hevosen tulisi olla aina kiinni.
Puolesta. Onhan tämä jo suuri turvallisuuskysymys! Itse syyllistyn pitämään Violaa välillä hoitotilanteessa irti esimerkiksi karsinassa tai joskus iltasella jopa tallin pihassa. Hevonen on silti arvaamaton eläin ja voi säikähtää milloin mitäkin, jopa se rauhallisin naapurn Putte, joten vetosolmulla oikeaoppisesti kiinni on aina turvallinen vaihtoehto.

Vain kisatulosten perusteella voi sanoa, minkä tasoinen ratsastaja on.
Vastaan. Entä ne ratsastajat, jotka eivät syystä tai toisesta kilpaile? Joita ei kiinnosta kilpailla?



Mitä rikkaampi on sitä pidemmälle ratsastuksessa on mahdollista päästä.
Valitettavasti puolesta. Ratsastus kuuluu niihin lajeihin, jossa rahalla on todella suuri vaikutus etenemisen suhteen. Kaikki maksaa ja kallistakin on. Valmennukset, kisaaminen, varusteet... ihan kaikki maksaa!

Se, miten korkeita esteitä hyppäät, ei kerro siitä, miten hyvä ratsastaja olet.
Puolesta. Esteitä hypätessä pidän itse siistiä tekniikkaa tärkeämpänä mitä korkeutta. Ja onhan mielettömän hyviä kouluratsastajiakin olemassa, jotka eivät välttämättä kovin korkeita esteitä hyppää. Hyvä ratsastaja kun on niin paljon kaikkea muutakin kuin vain korkeita esteitä.

Ennen oman hevosen ostoa ratsastajalla tulisi olla kokemusta joko vuokra- tai ylläpitohevosesta.
Puolesta ja vastaan. Periaatteessahan se olisi hyvä, etenkin ylläpitohevonen antaisi vähän osviittaa siihen, mitä tulevina vuosina olisi luvassa. Toisinaan en ole varma, olisiko se pidemmän päälle niin tarpeellista. Vuokrahevonen taas ei paljasta mitään todellisuudesta hevosen omistajana!

On tiputtava vähintään 100 kertaa, ennen kuin voi sanoa itseään hyväksi ratsastajaksi.
Vastaan. Tämähän on vain sanonta! En kyllä osaa määritellä virallista "hyvää ratsastajaa", mutta uskon ettei sitä tippumisissa mitata.

Hevosenomistajan olisi hyvä välillä päästä ratsastamaan muillakin hevosilla kuin vain omallaan.
Puolesta! Yhdellä hevosella ratsastaessa oppii turhan tarkkaan ennakoimaan kaiken, sillä heppa toimineet yleensä samoin tavoin. Joskus on hyvä virkistellä muistia muiden hevosten selässä. Huomasin pari päivää sitten itsekin, ettei ollut yhtään hullumpi idea kokeilla välillä muuta hevosta Violan lisäksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti