329. Ryhmä Rämä esteillä

Sunnuntaina näin viikon loppuun meillä oli suunnitelmissa mennä kentälle hyppäämään näin illasta taas esteitä. Viivi ilmottautui mukaan Hilman kanssa, joten startattiin auto kohti tallia puolen kahdeksan paikkeilla, jolloin oli kerennyt ilma viiletä mukavasti. Elina oli mukana kuvaamassa ja kokoamassa meidän yhtä hurjaa estettämme, joten kiitos kuvaamisesta! Pisteet siitä että jaksoi edes yrittää, sillä toi kameran objektiivi ei meinannut millään kestää vauhdissa mukana, minkä kuvista näkeekin. Oli pakko ottaa kuitenkin jonkunlaisia todisteita siitä, että päästiin edes muutaman "huiman" esteen ylitse!

Hevoset saatiin Viivin kanssa Elinan avustuksella nopeasti kuntoon. Tai no, nopeasti ja nopeasti. Normaalisti meillä menee ihan tuhottomasti aikaa kun säädämme kaikkea epäolennaista heppojen hoitamisen ohella, mutta kerta se on ensimmäinenkin toimia kutakuinkin reippaasti. Kun saatiin tytöt kuntoon niin suunnattiin vanhalle kentälle, missä aloitettiin alkukäynneillä.

Alkukäyntien jälkeen aloitin verkkailemaan Violaa kuulolle. Otinkin jonkin verran käynti-ravi siirtymisiä sekä ratsastin kentällä paljon erilaiisa ympyröitä, jotta Violalla oli keskittymistä koko ajan. Vaihtelin varsin tiheästi suuntaa. Viola olikin varsin hyvin kuulolla, sekä pysyi tosi hienosti kontrollissa ja rauhallisena. Elina oli kerennyt tässä vaiheessa laittaa maata hipoen puomit miltein olemattomaksi esteeksi, mitä tulin ravissa muutaman kerran suuntaansa ylitse, jotta Viola saisi vähän tuntumaa siihen mitä tuleman pitää.

Viivi ja Hilma olivat mukana hyppäämässä, joten mentiin pääasiassa ihan supermatalia esteitä. Ei se ollut mulle yhtään haitaksi, sillä edellisestä kunnon hyppykerroista on aikaa lähemmäs muutama vuosi - sen kyllä huomasi, melkein hävettää! Aloitimme aina pienemmällä ristikolla, jota tulin kumpaankin suuntaan 3x onnistuneesti, ennen kuin se nostettiin pystyksi. Sen jälkeen Elina nosti korkeutta.

Viola saa pelkästään plussapisteitä suoriutumisestaan! Tamma ylitti jokaisen esteen empimättä ja reippaasti, mikä todisti taas sen, että homma oli yhtä mieluista mitä aina ennenkin. Kerran Viola nappasi mukanaan yhden puomin alas kun nostimme ensimmäistä kertaa kunnolla korkeutta. En sitten tiedä, eikö se vain tajunnut korkeuden nousseen vai mitä kävi. Jokaisen hypyn jälkeen Viola tarjosi tosi nättiä ja hyvää laukkaakin, mitä yritin ylläpitää aina jonkin aikaa - laukkatreeni siinä ohella siis.

Näiden hyvien fiiliksien ja heilahtaneiden kuvien kera toivotan teille kaikille hyvää alkavaa viikkoa 💕

Ps. Tässä kumminkin kaikessa kokonaisuudessaan meidän kuuluisa Ryhmä Rämä - bestishepatkin samassa kuvassa x2!