114. Ongelma toisensa perään

Moi! Tässä kipeenä ajattelin rustailla teille taas vaihteeksi tälläistä hieman erilaista postausta luettavaksi, sisältää siis hyyyyvin paljon tekstiä!! :D
Vaikka siten olisi ratsastanut miten kauan tahansa ja kuinka paljon tahansa, löytyy siitä kumminkin aina jotain hieman enemmän tai hieman vähemmän korjattavaa. Kukaan ei oo syntynyt loistavana ratsastajana vaan kaikki on joutunut opettelemaan oikeat asiat ajallaan ja ajan kanssa. Oon itse huomannut nyt viimeaikoina että mun ratsastamisesta löytyy ihan hirveesti kaikkia pikkuongelmia sun muita siinä kun oon videoita katsonut missä meen ja saanut jonkun korjailemaan mun istuntaa.

Yksi mun ongelmista on ylikevennys jota ilmenee oikeastaankin tosi usein ainakin kun ratsastan Violalla. En tiiä voiko se johtuu siitä että oon tottunut yleensäkkin suurempiin askeliin tai hitaampitempoiseen raviin ja en vieläkään ole kunnolla ennättänyt tottua Violan tikittävään ja reippaaseen ravin tempoon? Yritänkö itse vain jotenkin päästä helpommalla? Uskon että tuo jälkimmäinen kysymys viittaa enemmän syyhyn miksi ylikevennystä esiintyy niin hirveästi kun ratsastan Violalla, yritän vain huomaamattani päästä niin paljon helpommalla. Tän asian suhteen oon kumminkin alkanut menemään jo parempaan suuntaan, sillä yleensä kysyn aina jotakin huomauttamaan siitä jos alan nousemaan satulasta aivan liian korkealle jos itse en ehkä asiaa huomaa. Välillä onnistun jopa olemaan ylikeventämättä ja se tosiaan tuntuu aivan eri tavalla jaloissa ja on paljon helpompaa kun sen vain ymmärrän vielä!

Heiluvat jalat ja tämä tarkoittaa kaikessa yksinkertaisuudessaan sitä, että mun jalat heiluu miten sattuu pientä liikettä aika usein kun kevennän ravissa. Oon huomannut että tää haittaa enemmänkin hevosta mitä mua, sillä se kulkee paljon rennommin kun omat jalat ovat paikallaan. Yleensä kun alan liikaa keskittyä jalkoihin ne heiluvat silloin oikeasti pahasti ja samalla koko muu istunta yleensä kärsii entistä enemmän, mutta jos en niinkään keskity jalkoihin ne pysyvät suhteellisen paikallaan satulasssa... Tän jutun kanssa on siltikin paljon tekemistä yhä.

Katse, leuka mitä näitä nyt onkaan. Tää on rehellisesti sanottuna kuulunut mun omaan "ongelma" listaan jo ihan alusta asti kaiken kanssa. Katseesta on saatu huomautella niin ratsastustunneilla kuin luistelunkin parissa... Periaatteessa saattaisi kuvitella että tää asia oikeasti olisi todella helppo korjata, mutta sitä se ei enään ole kun sitä on tehnyt yli 10 vuotta ja itse sitä ei tunnu huomaavan kuin vasta myöhempään, jälkeenpäin materiaalilta jota ratsastuksesta tai muusta löytääkään. En itseasiassa ole edes täysin varma siitä katsonko loppujen lopuksi edes hevosen kaulaa tai harjaa, yleensä katson leuka/katse alhaalla eteenpäin ja se näyttää tosiaan sille kuin tuijottaisin hevosen kaulaa.

Etukeno, takakeno, könötys... Näissäkin on melko paljon vielä parantamisen varaa. En kykene itse millään huomaamaan istunko satulassa liian takakenossa (esiintyy melko usein...) ja joskus huomaan kuinka istun hieman vinossakin satulassa. Ehkä saan tänkin korjattua tarpeeksi paljolla harjoituksella, ei siihen kai mikään muu oikeastaankaan auta. Harjoitus kumminkin tekee mestarin, ainakin uskon vakaasti niin!

Varmasti näitä löytyisi vielä lisää vaikka millä mitalla, mutta tässä ainakin osa niistä...

Ihan tosissani yritän päästä näistä ongelmista eroon jollakin tapaa ja oon syvästi kiitolline siitä että mulla löytyy niitäkin tyyppejä mukaan ketkä huomauttelee virheistä ja saan niitä korjattuakin ehkä. Vinkkejä/omia kokemuksia ongelmista saa heittää ihan vapaasti mihin postaukseen tahansa!