lauantai 30. elokuuta 2014

171. Aamun koulutunti

Mulla oli tänään taas aamusta koulutunti - tai no klo. 12 -> - mutta mulle se on näin viikonloppuisin vielä aamu! Tunnille lähdin vähän jännittyneesti: eilen Viola oli ollut tosi säpsy ja muutenkin aika rasittava ja jaksoi kytätä sinne sun tänne ja yritti myös satunnaisesti heittää alas selästäkin. No, eli kaikin puolin en oottanut tunnilta kauheesti hyviä suorituksia ja päätin alusta asti keskittyä saamaan Violan rauhalliseksi ja varmemmaksi ettei se kyttäilisi taas kaikkea turhaa mitä keksisikään.

Alkukäyntien jälkeen aloitettiin työstämään heppaa alkujaan hieman käynnissä. Tein muutamia pääty-ympyröitä ja voltteja ja yritettiin löytää rauhallinen ja hyvätempoinen käynti. Siihen meni aikaa, mutta loppujen lopuksi käynti löytyi napakoiden puolipidätteiden ja mun istunnan korjailun kautta jälleen. Ennen hyvätempoista käyntiä Viola viskeli päätään protestoiden työntekoa sinne sun tänne ja oli niiiiin herkkänä pohkeelle että pyrähteli aina kun laskin pohkeet kiinni edes hellästi kylkiin jossa yritin pitää niitä passiivisessa tilassa.
Kun käynnissä homma alkoi sujumaan otettiin kiemurauraa pitkin kenttää. Tarkoituksena oli mennä niin monta kiemuraa mitä tallin pitkälle kentälle mahtui ja ideana oli saada Viola taipumaan rehellisesti kaarteissa joissa tuli ratsastaa rauhallisesti ja suoristaa myöhemmin. Ongelmana olikin loppujen lopuksi kulmissa taipuminen joka johtui Violan reippaasta käynnistä jolloin sille ei jäänyt aikaa taipua kaarteessa. Tän kanssa saatiin hetki tehdä töitä, mutta kun rauhallinen käynti alkoi löytyä oli taipuminenkin helpompaa. Seuraavaksi ilmenikin ongelma siinä miten Viola oikaisi aina kaarteen loppussa kun olimme tehneet 3/4 osaa, jotenka siinä kohtaan alettiin pyörimään aina voltilla kun homma ei onnistunut.


Tän jälkeen alkoikin sitten ravissa työskentely. Alkuun mentiin taas ympäri kenttää ja hain hyvää tuntumaa Violaan ja sitä kuulolle ja hyvien vinkkejen avulla sainkin loppujen lopuksi otettua jonkinlaisen tuntuman jota sain paranneltua vielä sen jälkeenkin. Viola alkoi rauhoittumaan ja pian saatiikin alle hyvätempoinen ja tasainen ravi. Siitä lähdettiin työstämään ravia, asetuksia ja jumppaamaan taipumisia kasille, jolloin ensin ratsastettiin oikeaan kierrokseen muutama pääty-ympyrä, kokorataleikkaa vaihtoi suunnan, vasempaan kierrokseen taas muutama pääty-ympyrä ja sama rumba alusta. Alkuun tääkin oli ihan yhtä sähläämistä ja sain lähinnä keskittyä siihen että Viola pysyi tarpeeksi isolla pääty-ympyrällä ja kun se alkoi muutamien toistojen jälkeen luonnistumaan aloitettiin kiinnittämään huomiota mahdollisimman rehelliseen taipumiseen. Oikea kierros oli tosi paljon vaikeampi ja Viola ei tuntunut taipuvan siihen sitten millään ja sitä pyrittiin jumppaamaan hieman enemmän, sillä vasen kierros sujui huomattavasti paljon paremmin ja tamma taipui rungosta asti hyvin! Muutamia pätkiä se meni ihan pyöreänäkin ympyrällä!

Kun saatiin myös oikea kierros sujumaan ja heppa siihen taipumaan otettiin välikäynnit ja Marika korjaili taas mun istuntaa. Jostakin kumman syystä käännyn itse tosi helposti sisälle päin juurikin pääty-ympyrällä ratsastaessa ja mun pitäis siis keskittyä enemmän pysymään suorassa Violan selässä. Tosi helposti kuulemman myös "syöksyn" kaulalle päin kun Violan ravin tempo rikkoutuu vaikkapa pyrähdyksen takia, jotenka mun kai pitää alkaa treenaamaan keskivartaloa taas hieman enemmän.

Välikäyntien jälkeen oikeaan kierrokseen treenattiin pääty-ympyrällä vähän harjoitusravia - oikeastaankin ravi-käynti siirtymiä. Marika jakeli taas vinkkejä miten mun kuuluisi siellä selässä istua ravin aikana, mutta sain itse ainakin todeta että helpommin sanottu kuin tehty. Violan ravi ei tosiaankaan ole mikään nautinnollisin ja helpoin paikka istua harjoitusravissa, mutta siellä pysyn kuulemman yllättävän hyvin hievahtamatta! Kyllä mä siis jotakin osaan, haha.
Lopulta siirryttiin treenaamaan laukkoja oikeaan suuntaan joka on Violalle haastavampi. Pyrin ratsastamaan pitkän sivun rauhallisessa ravissa ja päädyn ensimmäisessä kaarteessa laukkapohkeet enemmän sisäpohjetta käyttäen: tätä jatkettiin koko pääty-ympyrä ja jos ei onnisunut suoraan pitkä sivu rauhoitellen ravia ja uusiksi. 

Mua kieltämättä jännitti ihan hirveesti laukkojen nosteleminen, sillä viimeeksi kun E niitä nosteli Viola pomppi ihan omituisesti saaden sillä tavalla oikeasti hyvänkin ratsastajan selästä alas. Mulle se ei onneksi kuitenkaan niitä hyppyjä tehnyt ja kolme rauhallista nostoa saatiikin onnistumaan lukuisien yrityksien jälkeen. Ei voi muuta kuin vain olla niin ylpeä! 


Seuraavalle tunnille yritän saada kuvaajan mukaan, mutta nää kuvat on nyt mun ensimmäiseltä tunniltani muutama viikko taaksepäin! Pihalla alkaa taas olemaan välillä niin kylmä että kuvaajaakin on vaikea saada mukaan, tänäänkin tunnin aikana oli vain +12 astetta lämmintä ja tuulikin kävi aika ikävästi kentälle... Huomenna vuorossa maastoilua kaverin kanssa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti