sunnuntai 3. tammikuuta 2016

272. Pohdintaa vuoden 2016 tavoitteista

Näin viimeisten lomapäivien kunniaksi hankin itselleni myös jostakin vatsataudin mikä automaattisesti lukittaa mut sängyn hellään huomaan koko päiväksi, joten päätin avata koneen ja tulla raapustelemaan teille uutta postausta tänne. Tällä kertaa aiheena on - kuten otsikosta saattoi jo paljon päätellä - vuoden 2016 tavoitteet, joita on aina kiva pohdiskella kaikessa rauhassa uuden vuoden alkupuolella. Lupailen teille kuitenkin pian myös Violan kuulumisia ja toivottavasti muutamaa uutta kuvaakin oli sitten kameran takana minä ja murtuneet luuni tai kuka muu tahansa :P


Kun aamusta sängyssä makoillessani aloin pyörittelemään ajatusta mielessä vuoden 2016 omista tavotteista, innostuin ottamaan selvää siitä mitä mulla aikaisemmin oli ollut mielessä. Lueskelemalla vanhaa päiväkirjaa huomasin, että ainakin vuodelle 2014 meillä oli ollut tavoitteena kutakuinkin laukan nostamista ja luottamuksen rakentamista. Vuodelle 2015 oli lisää luottamuksen rakentamista, parempaa laukkaa ja ties mitä muuta mikä mun silmissä alkoi hiljalleen vääntytymään vain saman toistamiseksi kerta toisensa perään. Voi kuitenkin olla, että siinä vaiheessa juuri tuollaiset tavoitteet pitivät hyvin paikkaansa, olivat saavutettavissa kovalla työllä. Ehkä on kuitenkin aika kääntää uusi sivu kirjassa tämän asian suhteen ja kokeilla vähän jotakin erilaista.


Tämän vuoden aikana aiotaan ihan oikeasti Violan kanssa kehittyä kumpikin tavalla tai toisella ja ottaa vielä suurempia harppauksia edistymisen kanssa ihan kaikin puolin. Tämä alkaa ratsukkona ihan heti kun mun jalka on taas kunnossa että pystyn laittamaan sille painoa ja pystyn ratsastamaan kunnolla. Violalla homma on kuitenkin käynnissä koko ajan apukäsieni kautta jotka ratsuttelevat Violaa sen ajan mitä itse en selässä käyntijuttuja enempää kykene tekemään - jos edes sitäkään. Violalla on niin paljon potentiaalia kehittyä edelleen ja ennen kaikkea halua tehdä töitä satula ja ratsastaja selässään, että nyt puristetaan kaikki se potentiaali esiin hevoselle mukavalla tavalla. Hiljalleen lähdetään taas uuteen nousukiitoon ja homma on hanskassa. 
Vuoden lopussa sitten nähdään, miten tässä on onnistuttu. On onneksi vielä 362 päivää aikaa.


Hommien monipuolistaminen olisi jälleen kerran yksi seikka, johon mun tulisi kiinnittää huomiota. Violan treeni jää helposti saman asian jauhamiseen viikko tolkulla tai sitten ei vain jaksa kysellä apuvoimia vaikkapa estetreeniin mistään. Tämän vuoden aikana haluan siis kokeilla ihan toden teolla treenin monipuolistamista: kouluratsastuksessa ahkerasti erilaisia ja uusia tehtäviä, esteillä rohkeutta ratsastajalle ja uutta kokeilemaan, maastoon kävellen ja reippaasti selästä, kesällä uittamista, paljon maastakäsittelyä... Pääsääntöisesti tehtävät kuitenkin pidetään sillä tasolla, että Viola osaa niitä. Se tuppaa hermostumaan epäonnistuessaan mikä taas tarkoittaa sitä, että liian vaikeiden tehtävien tekeminen oikasti vain lannistaa sitä kerta toisensa jälkeen. Ollaan myös jonkun aikaa mietitty ajovermeiden hankkimista, mikä voisi olla kesälle yksi juttu toteutettavaksi. 
Liikunnan monipuolistamisessa on onneksi aina parantamisen varaa edes hieman ja Violan kanssa kun pystyy tekemään ihan oikeasti melkein mitä tahansa. Luultavasti yritetään opettaa se vielä liikkumaan taas liinassa nätisti - siinäkin projektin poikasta lisää!


Näin viimeisimpänä mutta ei vähäisimpänä juttuna löytyy mulla myös tavoitetta blogin suhteen osittain samalla linjalla mitä hevosenkin kanssa. Monipuolisuus. Vakavissani aion yrittää saada aikaiseksi monipuolisempia postauksia, mahdollisimman tasaiseen tahtiin tupsauteltua ulos julkiseksi. Kuvapainotteista postausta, ratsastuksesta kunnon sepitystä ja enemmän videoita kun vihdoin ja viimein keksin, miten kamerani videot pysyvät hyvälaatuisena. Blogin puolelle siis suunnitelmissa monipuolisuutta ja ennen kaikkea enemmän aktiivisuutta mikä lipsui miten sattuu kuluneen vuoden puolella. Lukiohan tässä eniten estää blogin päivittelyä (ja pienoinen - noh, patalaiskuus), mutta otan vain itseäni niskasta kiinni ja yritän entistä kovemmin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti