keskiviikko 7. tammikuuta 2015

193. Hyvän mielen ratsastus


Toinen postaus jälleen, mutta moikka moi! Mun olikin ihan välttämätön pakko (näin valehtelematta) päästä kirjottelemaan tänne hyväntuulisena pikkusen jotakin, koska en muista millon viimeeks Viola on liikkunut ratsastaessa niin hyvin kuin tänään! Vai onkohan se edes koskaan liikkunut samalla tavalla edes? Palataan siihen asiaan kuitenkin myös. Postauksessa on muutama kuva uudenvuoden aatolta ja muutama, vähän hämärässä näpsitty ratsastuskuva tämän päivän treenistä kentällä.

Se on kieltämättä ihan huippua, että meidän tallilla on niin hyvä kenttä. Oon varmaan monet kerrat aikasemminkin sitä kehunut, mutta kokoa löytyy hyvin niin on turvallisin mielin hyvä treenata tälläsen säheltäjänkin kanssa laukkaa. Siellä myös mahtuu huoletta menemään muutamakin ratsukko kerrallaan ilman sen suurempaa ongelmaa! Sen pohja kestää myös talvisin ihan superhyvässä kunnossa varsinkin kun pieni lumikerros tulee päälle, toisin alkuvuoden loskakelejen takia ainakin yksi kulma on ikävästi päässyt jäätymään... Hyvä kenttä kuitenkin varmistaa sen, että me treenataan niin kesällä kuin vastaavasti talvellakin!


Tosiaan, tän päivän lyhyestä mutta siitä huolimatta ytimekkäästä treenistä jäi päällisin osin tosi hyvä fiilis taas kerran - onneksi niin päin! On tosiaan edes vaikea muistaa kuinka pitkä aika siitä on kun Viola on viimeeksi liikkunut näin hyvin, saati sitten kun on talvi vielä kyseessä, Tammikuu ja Tammikuun kylmät säät. Hyvä päivä -mieli ilmeentyi jo satuloidessa kun Viola ei sen kummemmin noteeraanut satulan selkäänlaittoa saati sitten kiristystäkään sen kummemmin ja tammasta sai sen olon että se tosiaan on yhteistyöhaluisella mielellä liikkeessä. Kentällä talutin alkukäynnit maastakäsin jonka jälkeen nousin selkään kävelemään vielä muutaman kierroksen jonka jälkeen tulikin kerättyä jo ohjat tuntumalle.

Käynti oli aktiivista suurimmilta osin, vaikka alkujaan se oli taas aikalailla kaahaamisen puolelle taittuvaa sähellystä. Hetki piti vain sinnikkäästi jaksaa ratsastaa Viola kuulolle jolloin se alkoi peräpäätäkin käyttämään enemmän ja jalat tuntuivat liikkuvan tosi vetreästi mikä oli superkiva yllätys selässä möllöttäessä! 


Sama meno jatkui myös ravissa, toisin ensimmäisen kierroksen jälkeen sainkin jo todeta taas että taidetaan keskittyä kuitenkin aktiiviseen ja rauhalliseen raviin sen sijaan että mitään sen suurempia tehtäviä alkaisin pohtimaan. Muutaman kierroksen sain ihan oikeasti ratsastaa jääräpäistä Violaa kuriin jotta sen saisi kulkemaan ihan rauhassa eteenpäin, tyttö parka kun pursui intoa jälleen kerran vaikka muille jakaa! Reilujen puolipidätteiden ja oman kylmähermoisuuden ansiosta Viola lopulta rentoutui ja alkoi ravaamaan tehden oikeasti myös töitä - toisin vain oikeaan kierrokseen. Vasempaan vaihtaessa alkurumba oli taas se ajankohtainen juttu, mutta kierroksen jälkeen Viola taas äkkäsi rauhoittua ja alkaa ravaamaan kuin hevonen konsanaan: rauhallisesti ja täydessä hallinnassa.

Tänäänkin osa ajasta meni kuitenkin valitettavasti vähän höseltämiseen Violan kuikuillessa jatkuvasti muualle. Milloin tarhassa olevat kaverit oli taas niin paljon mielenkiintoisempia kuin mamman kuunteleminen ja milloin taas oli vaarana, että kuusiaidan takaa hyökkää lauma monstereita kimppuun. Ei tässä kyllä muuta voi sanoa kuitenkaan kuin että tämä ratsastuskerta oli ihan huikea pitkästä aikaa! MIkälie onkaan saanut Violan sitten vertymään ihan tuollaiseen kuntoon... :)


Suunnitelmissa viikonloppuna lähteä peltoilemaan ja vielä viikolla ajattelin pientä puomitreeniä jaksaa tehdä, jos sitä kuviakin saisi taas lisää! Postausta tulossa luultavasti siis vielä tämän viikon aikana - ihan vain riippuen kuvasaldosta.

pssst, muistakaas myös vastata sivupalkissa ylhäällä olevaan kyselyyn erikoispostauksesta!

6 kommenttia: