perjantai 24. huhtikuuta 2015

202. Vielä yksi mahdollisuus

Heipparallaa taas pitkästä, pitkästä aikaa! Päätin nyt hetken pohdittuani antaa tälle blogille vielä yhden mahdollisuuden herätä henkiin, entiseen loistoonsa tai vielä paremmaksi! Valehtelematta mulla oli pitkälle hiljaisuudelle kyllä ihan menevät syyt, jotka voisin teillekkin avata vielä tarkemmin.



1. Kykenemättömyys ratsastaa
En tiedä, oonko aikasemmin kerennyt jo mainita siitä, että mulla tosiaan on traumaperäinen oireyhtymä mistä kärsin edelleen. Se + solisluu oireilivat lopputalvesta/alkukeväästä TODELLA pahasti, jonka vuoksi omalta osalta ratsastus jäi ihan kokonaan pois. Violalla kävi joku muu ratsastamassa ja mä kävin tekemässä sen kanssa ihan vaan maastakäsittelyä ja kävelylenkkejä selästä käsin maastossa ja teillä. En todellakaan tiedä, milloin viimeeksi ne ovat oireilleet yhtä pahasti. Sain onneksi vihdoin ajan lääkäriin taas kesäkuun loppuun, jotenka jospa sieltä tulisi jotain helpotusta kipuihin - kipulääkkeitä napsin tässä taas...

2. Kuvien puute
Kuvien puute on ollut toinen ratkaiseva tekijä. En oo saanut kuvaajaa mukaan tai sitten ei oo ollut mitään, mitä kuvata. Aika simppeli juttu - mutta ratkaiseva tekijä.

3. Kiire
Muutettiin maaliskuun puolella uuteen kämppään, koulussa iski järkyttävä koebuumi ja jotenkii tuntunut tosi, tosi kiireiseltä aina välillä. En sen takia myöskään ole uhrannut aikaa tänne sen kummemmin.



Tällä hetkellä oon kuitenkin vaan tosi, tosi kiitollinen. Saan taas apuja Violan kanssa työskentelyyn varsin pätevältä henkilöltä ja oon siitä niin iloinen, sillä kyllä sen avun vaan huomaa hetkessä tehoavan. Sunnuntaina taas treenataan valvovan silmän alla myös laukkoja (uskokaa tai älkää, vuoden tokat laukat onnistu TOSI hyvin!!) ja vähän muutakin. Huomiseltakin voisin yrittää saada kuvia jos ilma antaa periksi!

Vielä siis annan mahdollisuuden tälle blogille ja ulkoasu tulee päivittymään... krhm, vähän keväisemmäksi tässä lähipäivinä. Palaillaan pian!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti